1Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:

2Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.

3Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?

4Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?

5Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.

6Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.

7Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.

8Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.

9Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.

10Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,

11Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.

12Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.

13Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?

14Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.

15Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?

16Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.

17Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.

18Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.

19Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.

20Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.

21Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.

22Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.

23Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.

24Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.

25Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.

26Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.

27Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.

28Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.

29Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.

30Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.